Enon Luonnonystävät

Maanantaina 27.4.2026 pidimme ympäristönsiivoustalkoita Vallisärkällä ja Kaltimonkierron lähtömaisemissa Enon asemaa vastapäätä. Mukana työssä oli seitsemän kaksijalkaista ja yksi nelijalkainen ahertaja. Yhtä ja toista löysimme...  Vaikka saimme iloita siitä, että Vallisärkällä ympäristö oli hieman aiempaa siistimmässä kunnossa, muualla sitten olikin kauhisteltavaa. Nuotiota emme nyt voineet tehdä kuivan ja puuskaisen tuulen vuoksi. Kyllähän sadetta jo saisi tulla! Ei näin: Vaan näin: Keskiviikkona 6.5.2026 klo 10 ovat vuorossa Enon kyläyhdistyksen organisoimat siivoustalkoot. Tervemenoa sinne kynnelle kykenevät!

Pari viimeistä päivää ovat olleet luonnonystäville opettavaisia, innostavia ja huolestuttaviakin. Perjantaina 17.4.2026 saimme kuulla Enon kirjastossa Timo Haapasalon esitelmän puhtaiden lähivesien hyvinvointimerkityksistä. Paikalla oli parisenkymmentä kuulijaa. Timo piirsi meille ison kuvan aloittaen esityksensä yleisestä maapallon vesitilanteesta, siirtyen siitä ihmiseen veden käyttäjänä ja lopulta paikantaen puheensa enolaisille tärkeisiin lähivesiin. Taitavaa ja koskettavaa kerrontaa, esitys oli hyvin informatiivinen ja keskustelua innostava. Ihan huoletta emme saa asian suhteen nyt olla; puhdas makea vesi alkaa olla kohta maailman arvokkain (ja kamppailluin?) resurssi. Kiitos Timo! Lauantaina 18.4.2026 matkasimme sitten Ilomantsin Luonnonystävien vieraiksi kuulemaan kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista. Tämäkin tapahtuma opetti paljon - kaivoskysymyshän on mitä vaikein asia, kun koko ajan kulutamme arjessamme oikein halukkaasti erilaisin mineraalein kyllästettyjä esineitä ja asi...

 ...muun muassa tähän kysymykseen saimme vastauksen 13.2.2026  vierailullamme Jakokosken tähtitornille. Ilta oli kirkas, taivas tähtinen ja opastus ylivertaisen osaavaa. Iso kiitos! Saimme tiirailla Saturnusta (ja se oli ihan kuvansa näköinen), Jupiteria (sekin ihan oikea, itsensä näköinen) ja Orionin tähtisumua. Sää oli mainio, vaikka varpaita välillä palelikin. Onneksi välillä pääsi lämpimään "pukkariin", jonka seinillä olevista infotauluista löytyi lopulta Etelän Ristikin.  Planeettojen ja tähtisumun tiirailun jälkeen saimme osallistua lämpimässä tilassa pidettyyn luentoon ilmakehistä, universumeista ja planeetoista sekä niiden tutkimisesta ja kuvaamisesta. Uutta oppia tuli paljon: magneettikentistä, painovoimista, fotoneista, Linnunradasta, auringon ja ilmakehän levottomuuksista ja vellomisista - ja tietenkin valosta fotoneineen, vauhteineen ja mutkitteluineen... Oli oikein onnistunut ja innostava retki, kiitos organisoijalle! Meitä osallistujia oli 12 + opas. 

Lauantaina 17.1.2026 saimme vihdoin vauhdikkaasti käyntiin Hepolammen pelastamistoiminnan noin kahdenkymmenen talkoolaisen voimin - ja taisihan lammen liepeillä pyöriä välillä enemmänkin väkeä. Kestävät kylät -hankkeen tuella tapahtuma onnistui paljon yli varovaisten odotustemme, kiitos! Lauantainen rupeama hujahti järviruokoa niittäen, niittojälkeä haravoiden ja ruokokasaa kasvattaen. Nyt on lammen rannalla hyvä läjä ainesta keväällä tehtäviin kosteikkolauttoihin - ja tarvikkeita askarteluun tai muuhun hyötykäyttöön - olkaa hyvät! Katsoimme myös kaksi lampeen ennalta laskettua katiskaa. Yhtään kalaa niissä ei ollut, mutta aika kauhea lemu niihin oli tarttunut... Talkoolaisista pidettiin tietenkin huolta myös nuotiomakkaroin, mehuin ja erilaisten särvinten avulla. Ihan valmistahan työstä ei tietenkään tullut, joten niittosuunnitelmat jatkuvat, samoin kuin muu lammen ennallistamiseen liittyvä työ ja opiskelu.

  4.12.2025 istuimme Karhunsalon kyläyhdistyksen puronvarsilaavulla jouluisilla tulilla. Porukkaa oli paljon, laulukin luikautettiin (No onkos tullut kesä...), ja evästä piisasi. Kaksi vuosikymmentä luonnonystävien joulutulia takana - ensimmäisen kerran lumettomassa maisemassa. Kiitos valonluojille!

Sunnuntaina 26.10.2025 kävimme Koukkujoella sekä keräämässä karpaloita että raahaamassa pois viimeiset lintutornimme palaset. Yhtäältä surullista, toisaalta tarpeellista ja ymmärrettävää. Polku oli aiempaan verraten suhteellisen hyvin kuljettavassa kunnossa (joitakin huonoja pitkospuita lukuun ottamatta), ja siksikin on vähän sääli, että tornia ei enää polun päässä ole. Lasti oli aika painavaa kuljetettavaa, mutta talkoohengellä selvittiin yhdessä puuskuttaen. Suomaisemassa on aina jotain levollista ja rauhoittavaa. Ja tiedoksi karpaloita kaipaaville: siellä niitä oli ja sinne niitä jäi! Kaikkineen meitä tarpojia taisi olla kuusi kaksijalkaista ja yksi nelijalkainen.  Nyt kohti uusia asioita. Maanantaina 3.11.2025 katsotaan, saako saastunut Hepolampi enolaisia kääntymään pitkäjänteisyyttä edellyttävän entisöintitoiminnan tueksi. Tervetuloa Enon seukkarille klo 18, jos asia on mielestänne tärkeä!